26 . Henkeviä ja syvällisiä runoja ja aforismeja

 

Huikeita, uudenuutukaisia, hengellisiä runoja, aforismia ja  mietelauseita muilta ja Annelta. Kuva Anne Lindell

Sisältö:

Hengellisisä runoja, osa ennen julkaisemattomia:

1. Franciskus Assisilaisen rukous

2. Uuden aamu: kirj. Katariiina Marttinen

3. Uneksimisen tärkeys: kirj. Anne Lindell

4. Sydän kuin riisiposliinia: kirj. Anne Lindell

5. Jos minua kysytään: kirj. Anne Lindell

6. Vielä on aikaa: kirj. Anne Lindell

7. Sinisiipi: kirj. Anne Lindell

8. ....

Tunnettuja, iki-ihania hengellisisä runoja  (Ehdottakaa lisää!)

1. Kaarisilta, kirj. Aale Tynni

2. ...

............................

1. Maailman kaunein ja henkevin taivastiellä kulkevan rukous

St Franciskus aus Assisi, St Franciskus of Assisi, Franciskus Assisilainen

Ostin kevättalvella 1997 pinon vanhoja kirjoja antikvariaatista. Näiden kirjojen joukossa oli todella vanha, nuhruinen kirja: ELÄMÄN OPPI; UUTTA JERUSALEMIA VARTEN; kirj. Emanuel Swedenborg.(kirj. 1760 –luvulla), käännetty ruotsinkielestä suomeksi v. 1902 ja painettu v. 1908.

Selaillessani kirjaa sivujen välistä putosi 4:ään osaan taitettu A4 kokoinen valkoinen arkki. Arkille oli kirjoitettu vanhalla, huonolaatuisella kirjoituskoneella kaunein suomennos mitä koskaan eläessäni olen lukenut 1200-luvulla eläneen kerjäläismunkin Franciskus Assisilaisen rukouksesta

Olkaa rakkaat lukijat otettuja ja vastaanottakaa tämä pieni lahjani, kerjäläismunkin rukous, jonka toivon tulevan teillekin osviitaksi ja elämänohjeeksi taivastiellä vaeltaessanne kohti Isän Kotia.

Terv. Anne Lindell

                  

  

      Franciskus Assisilaisen rukous

Vapahtajani, tee minusta rauhasi välikappale:

niin että sinne,

missä on vihaa, toisin rakkauden,

missä loukkausta, toisin anteeksiannon,

missä epäsopua, loisin yksimielisyyden,

missä erehdystä, osoittaisin totuuden,

missä epäilystä, auttaisin uskoon,

missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,

missä pimeyttä, loisin Sinun valoasi,

missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen,

Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon

etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,

hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,

pyytää rakkautta kuin rakastaa muita.

Sillä antaessaan saa,

kadottaessaan löytää,

unohtaessaan saa anteeksi,

kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.
...........................................................................................................

2. Uuden aamu
 

Runo "Uuden aanu", kirj. Katariina Marttinen, kuva: Anne Lindell

Kirj. Katariina Marttinen

 Katso kansani, Minun rakkaani.
 Katso kuinka Minä sinua rakastan!
 
 Ei ole yhtäkään jota en kutsuisi.
 Ei yhtäkään, jota en kutsuisi kotiin.
 
 Katsokaa rakkaani, minun kyyhkyläiseni,
 aika on tullut.
 
 Älkää ottako mitään mukaanne maailmasta,
 vaan luottakaa Minuun.
 
 Sillä Minun Sanani on se, joka saattelee teitä.
 Minun Henkeni on se, joka johtaa teitä.
 
 Tulkaa Rakkaani, tulkaa!
 Tulkaa joutuin Minun Rakkauteni suojaan!
 
 Katso yhtä te olette Minussa,
 Minä olen kutsunut teidät.
 
 Jättäkää pelko taaksenne ja tulkaa kotiin!
 
 Auttakaa niitä, jotka ovat uupuneet matkalla.
 Rukoilkaa ja siunatkaa!
 
 Älköön suustanne kirousta toistenne ylle lähtekö!
 Minä olen kutsunut teidät siunaamaan, en kiroamaan.
 
 Katsokaa Rakkaani, Siunausten sateet!
 Katsokaa ja nähkää!
 
 Ne satavat jo!
 
 Kaikki on saanut alkunsa Rakkaudesta ja
 kaikki tulee palaamaan Rakkauteen.
 
 Älä pelkää Minun kansani!
 
 Nimeltä olen teidät kutsunut ja
 yhtään en ole kadottanut.
 
 Lukekaa Sanaani ja Uskokaa Minuun!
 Minä tuon teidät kotiin!
 
 Hesekiel 37

                                                   Katariina Marttinen

………………………………………………….

3. Uneksimisen tärkeys

Kirj. Anne Lindell

Jumalalle mieluisinta on,
että teemme todeksi Hänen unelmansa.
Vain itse uneksiessamme voimme
saavuttaa Hänen unelmansa.
Ensin Jumala uneksi maailmasta,
sitten hän loi sen.
Jumala katsoi maailmaa ja oli tyytyväinen siihen.
Sitten Hän loi ihmisen, vajavaisen,
ja antoi käskyn: Tule kaltaisekseni!
Siksi ihmisellä, jolla ei ole unelmia,
ei ole mitään.
Eikä ihmisellä,
joka ei uneksi Jumalasta,
eikä halua tulla Hänen kaltaisekseen,
ole mitään.

                       Anne Lindell, Forsbyyssä, 15.4. 2007

............................................................................

4. Sydän kuin riisiposliinia

Anne Lindell, runo, Sydän kuin riisiposliinia

Kirj. Anne Lindell

Mestarini, haluaisin palauttaa tämän -  sydämeni.

Se on liian ohut, läpikuultava, kuin riisiposliinia, ei kelpaa mihinkään.

Haluaisin kovemman -  kivitavaraa -  marmorisen taikka graniittia.

Tätä kun et voi enää korjata - on liian säröinen.

Niin ...  ja palasiakin  puuttuu.

Palasia?

Palasia -  asioita joita en edes jaksa muistella – liian syviä arpeja.

Tämä sydämei on liian  herkkä, ja siksi täysin kelvoton.

Entä sitten, kun siihen tulee vielä jokin uusi särö. Se voi särkyä kokonaan.  Kuka korjaa?

Minä korjaan. Olen kanssasi joka hetki ja aina valmiina paikkaamaan.

Aina?

Aina.  - Kuljen vierelläsi joka päivä – aina ja ikuisesti.

Mestarini? Miksi annoit juuri minulle näin hauraan ja herkän sydämen?

Katsos´ minunkin sydämeni on ohut ja herkkä kuin riisiposliinia,

jottei yksikään ihmisen kyynel jäisi minulta huomaamatta.

Herkkä sydän tekee ihmisestäkin myötätunnon valtiaan.

Rakkaus, sääli ja myötätunto ovat maailmankaikkeuden

ja ikuisuuden rakennusaineita ja tukipilareita.

Entä Kaikkeuden Luoja ... onko hänelläkin ...?

Kyllä, Hänelläkin ... sydän kuin riisiposliinia ... ja niin laaja ,

että se kattaa sisälleen kaiken ja niin ohut,

että voimme aivan hyvin nähdä sinne sisälle.

Entä enkeleillä?

Heilläkin  ... sydän kuin riisiposliinia.

                                              Kirj. Anne Lindell 2006      

...........................................................................

5. Jos minua kysytään

"Jos mimua kysytään", runo ja kuva: Anne Lindell

Kirj. Anne Lindell

Jos minua kysytään, sano, että olen mennyt asioille …

keksi jotain tärkeää….pankkiin, postiin tai syömään.

Jos joku asiakas minua kysyy ja haluaa valittaa,

niin kerro, että on täysin vika paikka tää,

valitukset tulee tehdä kirjallisesti ja lähettää pääkonttoriin

Lontooseen, Kensington Street seitsemään.

Mutta jos kyselijä on rahankerääjä, niin kerro,

että olen matkoilla ja että viivyn kauan …  jopa viikkoja.

Jos epäilet, että kyselijä on kuolemanenkeli niin sano,

että olen kiireinen ja että minua on vaikea tavoittaa.

Ja jos hän vielä tivaa, …”että milloin?”

Niin sano, että ehkä ei milloinkaan,

että minulla ei nyt kertakaikkiaan ole aikaa ajatella kuolemaa.

                             Kirj. Anne Lindell Pietarsaaressa 6.5. 1998

                            ( Silloisessa, omassa liikkeessäni Foto Calamniuksessa )

...................................................................................

6. Vielä on aikaa

Vielä on aikaa, runo, Anne Lindell

Kirj. Anne Lindell

Mä Raamattuni esiin kaivan,

ja  pääni alas painan

ja kädet ristiin mä liitän.

ja sua, Herra, kaikesta kiitän.

Vielä on aikaa, kun alat viljaa niittää.

Vielä on aikaa sua Herra kaikesta kiittää.

Teen kaiken niin hyvin kuin voin,

mutta teot ei yksin luoksesi kanna.

Siinä missä jotain väärin tein,

niin, Herra, sä mulle anteeksi anna?

Vielä on aikaa, kun, Herra, sinut mä nään.

Vielä on aikaa, kun kohtaan taivaiset häät.

                                     Kirj. Forsbyyssä  syysk. 2012  Anne Lindell

                                   ( kotini, VillaRosan, ruokasalin pöydän ääressä)

....................................................................................

7. Sinisiipi

Sinisiipi, runo, Anne Lindell

Kirj. Anne Lindell

Kulkureitilleni lehahti pieni sinisiipi.

Se kääntyili ja lehytteli siipiään

aivan kuin halutakseen näyttää,

kuinka auringonvalon vuorottelu

saa sen siivet välkehtimään

vuoroin koboltinsinisenä

vuoroin smaragdinvihreänä.

Ja tämä luonnonnäytelmä rantatiellä

sai ajatukseni liitämään kiurunlaulun

säestyksellä kohti kaikkeuden keskipistettä:

Kaiken Kauneuden Ja Hyvyyden Alkulähdettä,

kohti Suurta Luojaa,

Häntä, joka kosiskelee

meitä vuoripuron kauneudella,

henkeäsalpaavalla näyllä kallionlaelta,

väreillä, tuoksuilla.

Hän opettaa meille luonnonlait

ja näyttää meille sateenkaaritien,

jota pitkin kulkemalla

elämä on yhtä juhlaa.

 Kirj. Anne Lindell,  Forsbyyssä kesällä 2002

......................................................................................

8.

......................................................................................

......................................................................................

Tunnettuja, iki-ihania hengellisiä runoja

.....................................................................................

1. Kaarisilta

"Kaarisilta"-runo, kirj. Aale Tynni

Ja Jumala sanoi: "Toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksissaan.
Tee silta ylitse syvyden, tee, kaarisilta tee,
joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee."

Minä sanoin: He tulevat raskain saappain, multa-anturoin -
miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,
sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?

Ja Jumala sanoi: "Verellä ja kyynelillä vain.
Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan -
pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,
he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat.
Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.
Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:
ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet."

- Aale Tynni –

Kaarisilta on runoilija Aale Tynnin esitetyimpiä runoja. Se ilmestyi kokoelmassa Ylitse vuoren lasisen, joka julkaistiin ensi kerran vuonna 1949.

.....................................................................................

......................................................................................