Huikeita, uudenuutukaisia, hengellisiä runoja, aforismia ja mietelauseita muilta ja Annelta. Kuva Anne Lindell |
Sisältö:
Hengellisisä runoja, osa ennen julkaisemattomia:
1. Franciskus
Assisilaisen rukous
2. Uuden aamu:
kirj. Katariiina Marttinen
3. Uneksimisen
tärkeys: kirj. Anne Lindell
4. Sydän kuin
riisiposliinia: kirj. Anne Lindell
5. Jos minua
kysytään: kirj. Anne Lindell
6. Vielä on
aikaa: kirj. Anne Lindell
7. Sinisiipi:
kirj. Anne Lindell
8. ....
Tunnettuja, iki-ihania hengellisisä runoja (Ehdottakaa lisää!)
1. Kaarisilta,
kirj. Aale Tynni
2. ...
............................
1. Maailman kaunein ja henkevin taivastiellä kulkevan rukous
St Franciskus aus Assisi, St Franciskus of Assisi, Franciskus Assisilainen |
Ostin kevättalvella 1997 pinon vanhoja kirjoja antikvariaatista. Näiden kirjojen joukossa oli todella vanha, nuhruinen kirja: ELÄMÄN OPPI;
UUTTA JERUSALEMIA VARTEN; kirj. Emanuel Swedenborg.(kirj. 1760
–luvulla), käännetty ruotsinkielestä suomeksi v. 1902 ja painettu v.
1908.
Selaillessani
kirjaa sivujen välistä putosi 4:ään osaan taitettu A4 kokoinen
valkoinen arkki. Arkille oli kirjoitettu vanhalla, huonolaatuisella
kirjoituskoneella kaunein suomennos mitä koskaan eläessäni olen lukenut
1200-luvulla eläneen kerjäläismunkin Franciskus Assisilaisen rukouksesta
Olkaa
rakkaat lukijat otettuja ja vastaanottakaa tämä pieni lahjani,
kerjäläismunkin rukous, jonka toivon tulevan teillekin osviitaksi ja
elämänohjeeksi taivastiellä vaeltaessanne kohti Isän Kotia.
Terv. Anne Lindell
Franciskus Assisilaisen rukous
Vapahtajani, tee minusta rauhasi välikappale:
niin että sinne,
missä on vihaa, toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, loisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin Sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen,
Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita.
Sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.
...........................................................................................................
...........................................................................................................
2. Uuden aamu
Kirj.
Katariina Marttinen
Runo "Uuden aanu", kirj. Katariina Marttinen, kuva: Anne Lindell |
Katso kansani, Minun rakkaani.
Katso kuinka Minä sinua rakastan!
Ei ole yhtäkään jota en kutsuisi.
Ei yhtäkään, jota en kutsuisi kotiin.
Katsokaa rakkaani, minun kyyhkyläiseni,
aika on tullut.
Älkää ottako mitään mukaanne maailmasta,
vaan luottakaa Minuun.
Sillä Minun Sanani on se, joka saattelee teitä.
Minun Henkeni on se, joka johtaa teitä.
Tulkaa Rakkaani, tulkaa!
Tulkaa joutuin Minun Rakkauteni suojaan!
Katso yhtä te olette Minussa,
Minä olen kutsunut teidät.
Jättäkää pelko taaksenne ja tulkaa kotiin!
Auttakaa niitä, jotka ovat uupuneet matkalla.
Rukoilkaa ja siunatkaa!
Älköön suustanne kirousta toistenne ylle lähtekö!
Minä olen kutsunut teidät siunaamaan, en kiroamaan.
Katsokaa Rakkaani, Siunausten sateet!
Katsokaa ja nähkää!
Ne satavat jo!
Kaikki on saanut alkunsa Rakkaudesta ja
kaikki tulee palaamaan Rakkauteen.
Älä pelkää Minun kansani!
Nimeltä olen teidät kutsunut ja
yhtään en ole kadottanut.
Lukekaa Sanaani ja Uskokaa Minuun!
Minä tuon teidät kotiin!
Hesekiel 37
Katso kuinka Minä sinua rakastan!
Ei ole yhtäkään jota en kutsuisi.
Ei yhtäkään, jota en kutsuisi kotiin.
Katsokaa rakkaani, minun kyyhkyläiseni,
aika on tullut.
Älkää ottako mitään mukaanne maailmasta,
vaan luottakaa Minuun.
Sillä Minun Sanani on se, joka saattelee teitä.
Minun Henkeni on se, joka johtaa teitä.
Tulkaa Rakkaani, tulkaa!
Tulkaa joutuin Minun Rakkauteni suojaan!
Katso yhtä te olette Minussa,
Minä olen kutsunut teidät.
Jättäkää pelko taaksenne ja tulkaa kotiin!
Auttakaa niitä, jotka ovat uupuneet matkalla.
Rukoilkaa ja siunatkaa!
Älköön suustanne kirousta toistenne ylle lähtekö!
Minä olen kutsunut teidät siunaamaan, en kiroamaan.
Katsokaa Rakkaani, Siunausten sateet!
Katsokaa ja nähkää!
Ne satavat jo!
Kaikki on saanut alkunsa Rakkaudesta ja
kaikki tulee palaamaan Rakkauteen.
Älä pelkää Minun kansani!
Nimeltä olen teidät kutsunut ja
yhtään en ole kadottanut.
Lukekaa Sanaani ja Uskokaa Minuun!
Minä tuon teidät kotiin!
Hesekiel 37
Katariina Marttinen
………………………………………………….
3. Uneksimisen tärkeys
Kirj. Anne
Lindell
Jumalalle
mieluisinta on,
että teemme todeksi Hänen unelmansa.
Vain itse uneksiessamme voimme
saavuttaa Hänen unelmansa.
Ensin Jumala uneksi maailmasta,
sitten hän loi sen.
Jumala katsoi maailmaa ja oli tyytyväinen siihen.
Sitten Hän loi ihmisen, vajavaisen,
ja antoi käskyn: Tule kaltaisekseni!
Siksi ihmisellä, jolla ei ole unelmia,
ei ole mitään.
Eikä ihmisellä,
joka ei uneksi Jumalasta,
eikä halua tulla Hänen kaltaisekseen,
ole mitään.
että teemme todeksi Hänen unelmansa.
Vain itse uneksiessamme voimme
saavuttaa Hänen unelmansa.
Ensin Jumala uneksi maailmasta,
sitten hän loi sen.
Jumala katsoi maailmaa ja oli tyytyväinen siihen.
Sitten Hän loi ihmisen, vajavaisen,
ja antoi käskyn: Tule kaltaisekseni!
Siksi ihmisellä, jolla ei ole unelmia,
ei ole mitään.
Eikä ihmisellä,
joka ei uneksi Jumalasta,
eikä halua tulla Hänen kaltaisekseen,
ole mitään.
Anne Lindell,
Forsbyyssä, 15.4. 2007
............................................................................
4. Sydän kuin riisiposliinia
Kirj. Anne Lindell
Mestarini,
haluaisin palauttaa tämän - sydämeni.
Se on liian ohut,
läpikuultava, kuin riisiposliinia, ei kelpaa mihinkään.
Haluaisin
kovemman - kivitavaraa - marmorisen taikka graniittia.
Tätä kun et voi
enää korjata - on liian säröinen.
Niin ... ja palasiakin
puuttuu.
Palasia?
Palasia - asioita joita en edes jaksa muistella – liian
syviä arpeja.
Tämä sydämei on
liian herkkä, ja siksi täysin kelvoton.
Entä sitten, kun
siihen tulee vielä jokin uusi särö. Se voi särkyä kokonaan. Kuka korjaa?
Minä korjaan. Olen kanssasi joka hetki ja aina
valmiina paikkaamaan.
Aina?
Aina. -
Kuljen vierelläsi joka päivä – aina ja ikuisesti.
Mestarini? Miksi
annoit juuri minulle näin hauraan ja herkän sydämen?
Katsos´ minunkin sydämeni on ohut ja herkkä kuin
riisiposliinia,
jottei yksikään ihmisen kyynel jäisi minulta
huomaamatta.
Herkkä sydän tekee ihmisestäkin myötätunnon
valtiaan.
Rakkaus, sääli ja myötätunto ovat maailmankaikkeuden
ja ikuisuuden rakennusaineita ja tukipilareita.
Entä Kaikkeuden
Luoja ... onko hänelläkin ...?
Kyllä, Hänelläkin ... sydän kuin riisiposliinia
... ja niin laaja ,
että se kattaa sisälleen kaiken ja niin ohut,
että voimme aivan hyvin nähdä sinne sisälle.
Entä enkeleillä?
Heilläkin
... sydän kuin riisiposliinia.
Kirj. Anne Lindell 2006
...........................................................................
5. Jos minua kysytään
Kirj. Anne Lindell
Jos minua
kysytään, sano, että olen mennyt asioille …
keksi jotain
tärkeää….pankkiin, postiin tai syömään.
Jos joku asiakas
minua kysyy ja haluaa valittaa,
niin kerro, että
on täysin vika paikka tää,
valitukset tulee
tehdä kirjallisesti ja lähettää pääkonttoriin
Lontooseen,
Kensington Street seitsemään.
Mutta jos
kyselijä on rahankerääjä, niin kerro,
että olen
matkoilla ja että viivyn kauan … jopa
viikkoja.
Jos epäilet, että
kyselijä on kuolemanenkeli niin sano,
että olen
kiireinen ja että minua on vaikea tavoittaa.
Ja jos hän vielä
tivaa, …”että milloin?”
Niin sano, että
ehkä ei milloinkaan,
että minulla ei
nyt kertakaikkiaan ole aikaa ajatella kuolemaa.
Kirj.
Anne Lindell Pietarsaaressa 6.5. 1998
(
Silloisessa, omassa liikkeessäni Foto Calamniuksessa )
...................................................................................
6. Vielä on aikaa
Kirj. Anne Lindell
Mä Raamattuni
esiin kaivan,
ja pääni alas painan
ja kädet ristiin
mä liitän.
ja sua, Herra,
kaikesta kiitän.
Vielä on aikaa,
kun alat viljaa niittää.
Vielä on aikaa
sua Herra kaikesta kiittää.
Teen kaiken niin
hyvin kuin voin,
mutta teot ei
yksin luoksesi kanna.
Siinä missä
jotain väärin tein,
niin, Herra, sä
mulle anteeksi anna?
Vielä on aikaa,
kun, Herra, sinut mä nään.
Vielä on aikaa,
kun kohtaan taivaiset häät.
Kirj. Forsbyyssä syysk. 2012 Anne Lindell
(
kotini, VillaRosan, ruokasalin pöydän ääressä)
....................................................................................
7. Sinisiipi
Kirj. Anne Lindell
Kulkureitilleni lehahti pieni sinisiipi.
Se kääntyili ja lehytteli siipiään
aivan kuin halutakseen näyttää,
kuinka auringonvalon vuorottelu
saa sen siivet välkehtimään
vuoroin koboltinsinisenä
vuoroin smaragdinvihreänä.
Ja tämä luonnonnäytelmä rantatiellä
sai ajatukseni liitämään kiurunlaulun
säestyksellä kohti kaikkeuden keskipistettä:
Kaiken Kauneuden Ja Hyvyyden Alkulähdettä,
kohti Suurta Luojaa,
Häntä, joka kosiskelee
meitä vuoripuron kauneudella,
henkeäsalpaavalla näyllä kallionlaelta,
väreillä, tuoksuilla.
Hän opettaa meille luonnonlait
ja näyttää meille sateenkaaritien,
jota pitkin kulkemalla
elämä on yhtä juhlaa.
Kirj. Anne Lindell, Forsbyyssä kesällä 2002
......................................................................................
8.
......................................................................................
......................................................................................
Tunnettuja, iki-ihania
hengellisiä runoja
.....................................................................................
1. Kaarisilta
"Kaarisilta"-runo, kirj. Aale Tynni |
Ja Jumala sanoi:
"Toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksissaan.
Tee silta ylitse syvyden, tee, kaarisilta tee,
joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee."
Minä sanoin: He tulevat raskain saappain, multa-anturoin -
miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,
sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?
Ja Jumala sanoi: "Verellä ja kyynelillä vain.
Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan -
pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,
he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat.
Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.
Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:
ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet."
- Aale Tynni –
vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksissaan.
Tee silta ylitse syvyden, tee, kaarisilta tee,
joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee."
Minä sanoin: He tulevat raskain saappain, multa-anturoin -
miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,
sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?
Ja Jumala sanoi: "Verellä ja kyynelillä vain.
Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan -
pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,
he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat.
Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.
Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:
ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet."
- Aale Tynni –
Kaarisilta on
runoilija Aale Tynnin esitetyimpiä runoja. Se ilmestyi kokoelmassa Ylitse
vuoren lasisen, joka julkaistiin ensi kerran vuonna 1949.
.....................................................................................
......................................................................................
Löysin sattumalta nämä sivut ja voi että tykästyin heti ihan mielettömän ihana ja lohduttava runokin tuli niin tarpeeseen!
VastaaPoistaNiin todellakin oli ja on :)
PoistaKiitos, Jenni, nämä sivut on otettu todella iloisesti vastaan. Harmi vain, että olen koko kesän ollut niin kiireinen maallisten asioiden kanssa, että en ole yksinkertaisesti kerennyt pysähtymään Herran läsnäoloon ja saaman uusia virvoittavia sanoja näille sivuille.
VastaaPoistaTeen näitä sivuja "Hengelle herkkänä", mututuntumalla ja yritän välttää viisatelua, sillä sellainen on minusta itsestäni. Kun Pyhä Henki selittää ja opettaa, niin silloin teksti on selkokieltä ... ei mitään "kaanaankieltä" tai teologista saivartelua. Pysy linjoilla, sillä minulla on sellainen hytinä, että syksy tuo jotain suurenmoista tullessaan - eli, vaikeita aikoja kristityille, mutta samalla suurenmoisia.
Hei, kaikille! Toivoisin, että lähettäisitte omia runojanne ja erityisesti sellaisen runon (runoja), joka mielestänne on tärkeä teille itsellenne tänne "Elä ihmeessä"-blogille julkaistavaksi. Tähänän on Taivaan Isän blogi, eli se kuuluu meille kaikille ... eikä yksinomaan minulle. Minulla itselläni on runoja laidasta laitaan, ja poimin tähän vain muutaman sellaisen runon, joista itse pidän ja jotka ovat minulle mieleuisia ja tärkeitä. Pyrin aina tekemään jopnkinlaisen kuvan runoonne, ja siksi voisitte esittää minulle toivomuksia millaisen laitan, tai sitten luotatte minun "intuutiooni" ... sisäiseen, henkiseen näkyyni k.o. runostannen.
VastaaPoista