17. Ihmeparantumisia, -pelastumisia ja -kokemuksia

Parantuminen on lahja. .... Ota vastaan parantumisen lahja!

Artikkeleita:

1.Aivan aluksi Anne Lindell tiedottaa, ja Jumalan lupauksia parantumisesta ym.

2. Pikku-poikana kaivoon pudonneen Arto Palmroth´in todistus ihmepelastumisesta ja enkeleistä. 

3. Valo-olento, enkeli tai ehkäpä itse Jeesus ilmestyi syöpälasten vanhempien asuntoon v. 1988, Annen omakohtainen tosikertomus

4. Usko parnataa ... TV, Yliluonnollista ohjelma, ks, video

5.

6.

**********************************************

1. Aivan aluksi Anne Lindell tiedottaa:

Rakkaat lukijani, sisareni ja veljeni Kristuksen perheessä, jos teillä on omakohtaisia ja mielestänne yliluonnollisia kokemuksia, niin voitte aivan vapaasti lähettää kertomuksen kokemastanne minulle. Esim. että olette kokeneet ihmeparantumisen tai pelastuneet jostain aivan ihmeellisellä ja yliluonnollisella tavalla ... tai jotain vastaavaa. Jakakaa vapaasti ja estoitta kertomuksen kanssamme, sillä ei ole hyvä ihmisen pitää sisällään outoa ja yliluonnolliselta vaikuttavaa ja joskus jopa pelottavaakin kokemusta. On helpottavaa tietää, että joku muukin on kenties kokenut samaa. Jaa myös yhteystietosi kanssamme, sillä monet haluavat puhua esim. puhelimessa jonkun kanssa, joka on kokenut jotain samanakaltaista. Tämä on sitä Jeesuksen omien vertaistukea parhaimmillaan. Eli, ei ihmetellä ja fundeerata yksin vaan yhdessä.
  
Jos kertomukseesi liittyy kuvia esim. sinusta itsestäsi, niin voit lähettää ne minulle postissa. Joskus, jos on aikaa, niin teen tietokonemanipulaatiolla kuvan/kuvia kertomukseesi tai etsin jonkin valmiin kuvan netistä, koska kuva selkeentää huomattavasti sanomaa. Skannaan postitse lähettämäsi kuvat ja lähetän ne sinulle heti takaisin, siis jollei sinulla itselläsi ole skanneria, joten sekään ei ole mikään ongelma. 

Kertomuksesi voit lähettää minulle osoitteeseen: anne_margareta(at)hotmail.com

Tai postissa: Anne Lindell, Norrsidan 388, 68920 Forsby

Soittaakin voit puh. 050 5925131

*************************************************

Jumalan lupauksia rakkaudestaan, pelastumisesta, parantumisesta ja voimaatumisesta

Kirj. Anne Lindell  9.10 2017

Jumala tahtoo parantaa sinut.

Jumalan tahto on parantaa sairaita. Jumala ei aiheuta sairauksia. Jumala ei halua sinulle pahaa. Jumala on Rakkaus ja Hän rakastaa sinua. Jos olet kipeä ja sairas, niin turha on haukkua ”yläkerran isäntää” . Haukut väärää puuta. ... Kohdista moitteesi ”alakerran isännälle”.

Kun Jeesus, joka on "sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti" (Hebr 13:8), tahtoi maan päällä ollessaan sairaiden parantumista, voimme odottaa sitä häneltä nytkin. Sinun tarvitsee vain kääntyä hänen puoleensa ja odottaa sitä häneltä niin kuin ihmiset hänen aikanaan sitä odottivat.

Usko parantumiseen! (Hebr 11:1) Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.

(2 Kor 5:7) sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.

Ei kannata kiinnittää huomiota viiteen maalliseen aistiimme ja niiden antamiin tuntemuksiin, vaan ennemmin Jumalan sanaan. Jos näin teemme, saamme varmasti odottaa enemmän parantumisia Jumalalta.

Usko parantaa. Usko on lahja. Parantuminen on lahja

Usko ei ole ponnistelua, työtä ja uskon puristamista ikään kuin itsestään käsin, vaan se on vastaanottamista. Kun Jeesuksen kautta parantuminen on jo ansaittu, ei meidän tarvitse itse yrittää sitä ansaita tai tehdä työtä sen eteen, vaan vastaanottaa se. Kyseessä on kuin lahjapaketti, joka saadaan, kunhan ei kieltäydytä vastaanottamasta sitä. Tosin on totta, ettemme koskaan voi tietää, milloin parantuminen tulee tarkalleen esiin, mutta ainakin voimme ottaa lahjan vastaan Jumalalta Jeesuksen Golgatalla täytetyn työn perusteella:

Kyseessä ei ole luottamus ihmisen omiin mahdollisuuksiin, vaan Jumalaan ja Jeesukseen, jotka aina pitävät lupauksensa.

Hän antaa väsyneelle voimaa ja voimattomalle väkevyyttä runsain määrin. Nuorukaiset väsyvät ja uupuvat, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat, mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman. He kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy. (Jes. 40:29-31)

Minun Jumalani on täyttävä kaikki teidän tarpeenne kirkkaudessa olevan rikkautensa mukaan Kristuksessa Jeesuksessa (Fil. 4:19).

Näissä kaikissa me kuitenkin saamme täydellisen voiton hänen kauttaan, joka on meitä rakastanut. Olen näet varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit eivätkä henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva, eivät voimat, ei korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Room. 8:37-39)

Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuutta pelkäämättä (Sananl. 1:33).

Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko levoton älköönkä pelätkö. (Joh. 14:27)

                                                                       

(Jes 53:5) mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.

Toimi näin!

Näe itsesi terveenä. Jos olet voimakkasti ylipainoinen, näe itsesi solakkana ja ala liikkua ja toimia kuin olisit solakka. Lopeta laahustaminen ja puuskuttaminen ja jatkuva hokeminen, että: ”En jaksa”.  Jos sinulla on pahoja kipuja tai alituista säkyä, niin sano itsellesi säryn palatessa: "Jumalan voima vaikuttaa minussa. Sama Jumalan voima, joka herätti Jeesuksen kuolleista ja joka on vahvempi kuin sairauden valta.” Toru  kipua /sairautta (esim syöpää) Jeesuksen nimessä. Sano: ”Hänen haavojensa kautta minut on parannettu. Hänen verensä voiman kautta minusta on tehty eheä, eikä minulla ole tätä kipua." ...  Kun ylistät ja kiität Jumalaa parantumisestasi, jota et vielä ole nähnyt, vapautuu terveys nopeasti tai hitaasti mutta takuuvarmasti ruumiissasi. Ole jo parannettu SISIMMÄSSÄSI, vaikka ruumiissasi olisi edelleen oireita. Näe sisäisesti Jumalan lupaukset ikäänkuin jo toteutuneina.

Kuinka nopeasti sitä sitten parantuu?

Siis, täkeintä on, että otat vastaan parantumisen. Kun rukoilet parantumista, niin muista sanoa ääneen, että: ”Otan vastaan parantumisen”,  ja kiitä myös oitis samantien tästä parantumisestasi.

Jumalan sana (Raamatun lupaukset parantumisesta) ovat  "lääke koko meidän ruumiillemme". Kun parantumisen lupaus otetaan vastaan, voi siinä olla erilaisia vaikutusaikoja. Joskus parantuminen tapahtuu melko pian, joskus taas pitemmän ajan kuluttua. Kuitenkin jos tämä yliluonnollinen ”lääke” on otettu vastaan, voidaan pitää kiinni siitä, että se on otettu ja että sen vaikutus tulee esiin ennemmin tai  myöhemmin jossain vaiheessa.

Ylistä ja kiitä Herraa parantumisestasi kuin olisit jo parantunut

(Ps 103:1-3) Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä.  ... 2. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt,  ... 3. hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,

Kiitä, kiitä .....  kiitä!

Sinäkin voit Raamatun lupausten  perusteella iloita ja kiittää Jumalaa jo ennen kuin parantuminen on edes tapahtunut. Voit ikään kuin nähdä itsesi täysin terveenä.

NÄE ITSESI TERVEENÄ!

....................

P.S. Kopioi tämä teksti tai printtaa se paperille ja lue sitä joka päivä ja joka rukouksessasi  ...sillä tämä on sitä ”Sanaa” (Jumalan lupausten Sana) ... anna ”Sanan” tulla osaksi itseäsi ja parantaa sinut yliluonnollisesti sisimmästäsi käsin.

**********************************************

2. Pikku-poikana kaivoon pudonneen Arto Palmroth´in todistus ihmepelastumisesta ja enkeleistä.

Arto Palmroth 21.8. 2012: Kerron nyt tositapahtuman elämästäni, joka tapahtui, kun olin 3-vuotias vilkas pojan-nassikka.

Arto Palmroth kertoo ihmepelastumisesta lapsena syvästä kaivosta ja kahdesta enkelistä

Oli kuuma, kirkas kesäpäivä, ja minä ja kaksoisveljeni huudettiin kilpaa syvään vesikaivoon, joka oli kotimme pihassa. Kaivo oli tosi syvä. Muistaaksen 28 kaivonrengasta oli syvyys. Meitä oli suuri perhe, 9 lasta ja vanhemmat. Meijeristä tuli aina iso maitopysti, joka sitten vinssillä laskettiin kaivoon, jotta maito pysyisi kesäkuumallakin viileänä. Elikkä, siinä kaivossa oli tapahtumahetkelläkin tämä maitopysti. Tapahtui niin, että kun kumarruin ottamaan kaivon reunasta pois hämähäkinseittiä, niin putosin kaivoon pää edellä. Kun putosin, niin kaivossa oli kaksi enkeliä, jotka ottivat minut vastaan, ja pitivät minun päätäni käsin ylhäällä kaivon pohjalla olevan veden pinnan yläpuolella. Enkelten läsnäolosta oli kaivo kirkas kuin tulinen pätsi – eikä sitä kirkkautta voi sanoin kuvata. Enkelit pitivät koko ajan hellin käsin käsillään päätäni vedenpinnan yläpuolella ja puhuivat minulle samalla lempeällä miehen äänellä. Tuona aikana, kun olin siellä kaivossa, niin nämä kaksi enkeliä kertoivat  minulle  asioita, jotka on jo tapahtunut ja joita ei vielä ole tapahtunut, ja eräistä niistä asioista, joista enkelit minulle puhuivat,  en ole saanut lupaa vielä puhua.

Kun ihmiset huomasivat minun pudoneen syvään kaivoon, tuli heille kova hätä. Koko kylä piti kutsua koolle. Naapureista haettiin köysiä, ja ne jouduttiin sitomaan yhteen, jotta saataisiin riittävän pitkä köysi, ja sen toinen pää  sidottiin isääni, joka alkoi hitaasti laskeutua alas kaivon pohjalle köyden varassa. Viimein isäni otti minua kädestä kiinni, ja veti minut syliinsä, ja ylhäällä olevat ihmiset kiskoivat meidät ylös. Isäni oli iso mies, joten tarvittiin paljon paljon väkeä laskemaan hänet ensin alas, ja sitten vetämään meidät ylös.

Ja, ajatelkaa, minussa ei näkynyt naarmun naarmuakaan, ja leikki kavereitten kanssa jatkui heti, kun pääsin takaisin maan pinnalle.

                                                                             

                                                          *

Nämä kaksi enkeliä kulkevat vieläkin minun vierelläni joka päivä, ja välin he vieläkin puhuvat minulle miehen äänellä, niin kuin silloin siellä kaivossa.

Tämä pelastumistarinani voi sinusta ystäväni tuntua uskomattomalta tarinalta, mutta sinulle voin kertoa, että Pathmos-lähetyksen pastori Hannu Grönroos (tuttu ”laulava-pastori” TV7:stä)  voi tämän todistaa todeksi, sillä hän on omin silmin nähnyt tämän tapauksen, koska hän oli silloin meillä, kun tämä tapahtui.

Olen aivan tavallinen kuolevainen ihminen, mutta Herra armossaan halusi säästää minut varmalta kuolemalta pikkuisena poikasena. Tällä kertomuksella, haluan sanoa, että enkelit ovat todellisia, ja he ovat rinallamme öin ja päivin.

Uskoratkaisun tein vuonna 1983, ja siitä asti olen taivastiellä kilvoitellut vaihtelevin menestyksin. Olen myös heti uskoon tulon alkuvuosina saanut nähdä paljon yliluonnollista, ja jo pikku-poikana tuo yliluonnollinen oli minulle enemmänkinn luonnollista ja jokapäiväistä. Minulle on näytetty asioita molemmilta puolilta, sekä valosta että pimeydestä, ja olen saanut näin tietää, että paholainen on yhtä todellinen kuin Jeesuskin. 
 

 ..............................................................................................

Välihuomautus: Anne Lindell (22.8.2012): Todistukseksi teille lukijani, voin kertoa, että olen itse eräässä yhteiskristillisessä telttakokouksessa Pietarsaaressa kuullut n. 10 vuotta sitten erään puhujan kertovan juuri tästä samasta pikku-pojan ihmepelastumisesta, ja tämä puhuja kertoi tapahtuman kulun juuri samaten kuin Arto itse on tässä kertonut. Siis, tämä ihmepelastumistapaus on ollut tunnettu uskovien piireissä jo vuosikymmenien ajan, ja nyt se on täällä sivustollani itsensä Arton (pelastuneen pikku-pojan) kertomana.

P.S. Arto antoi minulle tänään puhelimessa luvan, että hänelle voivat lukijat vapaasti soittaa, joten Arton puh. nr. on  050 3303795 

****************************************************
Anne Lindell koki ihmeellisen näyn ja Pyhän Hengen voitelun ja sai rukousvastauksen: pojan ihmeparantuminen

3. Valo-olento, enkeli tai ehkäpä itse Jeesus ilmestyi syöpälasten vanhempien asuntoon v. 1988 (Annen on tosikertomus)

Kuinka suuri onnettomuus pitää meitä kohdata ennenkuin tartumme siihen viimeiseen oljenkorteen ja alamme huutaa Jumlaa avuksi, että: ” Auta Jumala?”

Johdanto Anne Lindell (julkaistu 22.6. 2011). Tämä kertomus on kiertänyt ja kiertää ympäri maailmaa, ja ihmiset ovat ottaneet yhteyttä minuun sähköpostilla ja puhelimitse, ja kertoneet, että tämä kertomus avasi heidän sisällään jotain ”patoutumia”, ja että hekin ovat alkaneet herkistyä Pyhälle Hengelle, ja että nyt hekin ymmärtävät, että Pyhä Henki on todellinen, persoona, ja että Pyhä Henki lahjoitetaan kaikille, jotka sitä janoavat ja halajavat. Monet ovat kertoneet itkeneensä vuolaasti ja alkaneensa ylistää Jumalaa luettuaan tämän kertomuksen ... sellaisetkin ”pystykorvaluterilaiset”, jotka yleensä eivät hievahdakaan paikoillaan, vaan kuuntelevat saarnan kuin saarnan täysin liikkumatta ja vaieten

Olen pitänyt itseäni aina uskovaisena ja luullut, että kristillinen kotikasvatus riitää, ja että se riittää, että uskoo, että Jumala on olemassa, ja  että se riittää, että pyytää syntejä anteeksi jne. Mutta, mutta  - sielunvihollinenkin uskoo, että Jumala on olemassa, mutta siitä huolimatta ei hänelle taivaspaikka avaudu. Hädän hetkellä ei katekismuksen ulkoaosaaminen auta, vaan silloin ihminen tulee sen perimmäisen kysymyksen eteen, että mitä usko todella on, ja että, mitä Jeesus tarkoitti sillä sinapinsiemen-jutulla, kolkuttamisella ja etsimisellä. Hädän hetkellä ihminen joutuu turvautumaan uskoonsa ja siihen, että Jumala auttaa. Taivaan Isä on voimakkain, suurin ja kaiken kauneuden ja hyvyyden alkulähde, joten, miksi siis emme turvautuisi Häneen?

Usko on Jumalan voima meissä. Jeesus sanoi, että jos meillä olisi uskoa, (siis Jumalan voimaa meissä), vaikka vain sinapin siemenen verran, voisimme sanoa vuorelle, että siirry -  ja kas´ vuori siirtyisi. Kuinka moni meistä luottaa tähän Taivaan Isän lupaukseen tulla avuksemme hädän hetkellä niin, että anoen ja rukoillen ja täydellisesti antaudumme Hänen tahtoonsa. Tiedän nyt sen, että jos näin teemme, niin silloin rukouksemme kuullaan. Sillä taivaallinen Isämme on luvannut, että mitä ikinä me häneltä pyydämme, se meille annetaan, mutta se tarkoittaa myös sitä, että samalla tunnustamme, että: ”Tapahtukoon Sinun tahtosi, ja se, minkä Sinä meille parhaaksi näet”

Taivaallinen Isä lahjoitti meille rakkaimpansa, kallisarvoisemman aarteensa – ainokaisen Pokansa, jotta me pelastuisimme. Kuinka moni meistä pystyisi itse luopumaan lapsestaan, ainokaisestaan? Minä en pystynyt siihen. Kohta kerron siitä, kuinka taistelin, kuin tiikeriemo taistelee pentujensa puolesta, oman lapseni puolesta, ja voitin, en yksin, vaan Kaikkeuden Herran armosta. 

Ja nyt itse kertomukseen: 

Tämän Jumalan tahtoon taipuminen on kovempi pala kuin mitä sen luulisi olevan. Tämän sain itse kokea v. 1988 syyskuun viimeisellä viikolla, kun kuopukseni, Rony-poikani, hieman yli kaksi vuotiaana sairastui leukemiaan ja oli kuolemaisillaan komplikaatioitten seuratessa toinen toistaan, eivätkä lääkärit antaneet enää mitään toivoa poikamme parantumisesta. Kun kysyin heiltä, että onko enää mitään tehtävissä, niin he sanoivat, että: ”On, aina voi rukoilla ihmettä”, ja että, ”niin kauan kuin on elämää, niin kauan on toivoa”.

Ja minä rukoilin hartaasti syöpälasten vanhempien asuntolassa lähellä Helsingin Lastenklinikkaa, ja lupasin Jumalalle kaikkea – hieroin  vaihtokauppaa Jumalan kanssa: "Jos annat minun pitää lapseni, niin lupaan palvella Sinua lopun ikäni ... sano vain mitä minun pitää tehdä – olen käytettävissä". Omistin liikeyrityksen ja olimme juuri saaneet valmiiksi uuden omakotitalommekin. Lupasin Jumalalle myydä kaiken omaisuuteni ja lähteä palvelemaan häntä, jos Hän pelastaa poikani kuolemankielistä. ”Sano vain, rakas Jumala, mitä minun pitää tehdä ja minne mennä.” Sinä yönä kirjoitin rukoillessani ja vuolaita kyyneliä itkien  pienen runonkin: ”Tulee keiju, sinisiipi, muuttaa äidin jokaisen  kyyneleen vuosiksi lapselle lisää.” Viimein juuri ennen nukahtamista sanoin vielä Jumalalle, että:” Tapahtukoon sinun tahtosi. Enhän minä oikeastaan  lastani omista. Sinunhan hän on ... ei minun, ... mutta minä en vain tiedä, miten selviän tästä? Jos minulla ei olisi kotona kaksi lasta, niin lähtisin poikani kanssa Sinun  luoksesi”.

Viimein aamuyöstä nukahdin, mutta havahduin kohta hereille n. puoli viiden aikaan aamulla. Omien arvelujeni mukaan olin nukkunut korkeintaan pari tuntia ja sekin ”koiran unta”. Havahduin hereille siten, että huoneeseeni tulvi valoa. Nousin harmissani ylös ja ajattelin, että joku syöpälasten vanhemmista oli laittanut valot aulaan, ja että itse oli unohtanut oven raolleen. Nousin ylös istumaan sängyssäni ja hapuilin silmälasejani yöpöydältä. Saatuani ne nenälleni loksahti suuni hämmästyksestä auki – valo ei tullutkaan raollaan olevasta ovesta, vaan se hehkui ja liikehti ja suureni suoraan edessäni. Valtava, koko huoneen korkuinen valoilmestys oli niin kirkas, että minun piti peittää silmiäni kädelläni. En voinut katsoa sitä suoraan. Valo oli kuin auringonpaiste keskellä päivää. Olin hämmästyksissäni, mutta en kuitenkaan pelännyt, ja viimein tajusin, että edessäni oli mahdollisesti Herran enkeli. Vaikka en pystynyt katsomaan valoilmestystä kuin vaivoin sormieni lävitse, ja sekunnin murto-osan kerrallaan, niin  tajusin sinä edessäni olevan jokin korkean, taivaallisen ja pyhän olennon. Ääni värähdellen sain vaivoin kysyttyä: ”Kuka sinä olet?” ... Kesti sekunnin, pari, ja kuulin ikäänkuin pääni sisällä kauniin ja sointuvan äänen sanovan: ” Minä annan sinulle rauhan.” .... Hetken hiljaisuus. Ja sitten yht´äkkiä enkeli tai valo-olento- hävisi, kuin se olisi imetty näkymättömällä imurilla ylhäältäpäin pois.... viiiuuufff! ... Istuin hiljaa paikoillani. Olin äimänkäkenä. En ymmärtänyt enää mitään. Ajattelin suruissani, että enkeli tai jokin Taivaan Isä sanansaattaja tai jopa itse Jeesus ilmestyi minulle, ja  .. ja ... ja ... aloin itkeä ... valo-olento häipyi ja sanoi vain jotain sellaista kuin, että saisin rauhan. Halusin valo-olennon, enkelin tai minkä lie takaisin, koska mielestäni oli sattunut väärinkäsitys, sillä poikani piti parantua kuolemankielistä, ja siksi toisekseen, mitä minä rauhalla teen, jos poikani menehtyy. ... Olin harmeissani ja todella pettynyt, ja nyt entistäkin epätoivoisempi. Minusta tuntui, että Jumala on todellakin hyjännyt poikani. 

Valo-olento, enkeli, Angel, Vapahtaja  Jeesus, Jesus, ilmestys. ihmeparnatuminen

Siinä sängyllä itkiessäni minut alkoi vallata pikkuhiljaa omituinen tunne. Tunsin kuinka ihmeellinen lämpö laskeutui ylhäältä päähäni.  ... Antakaas kun selitän. ... Muistatteko kuinka ihanalta tuntui lapsena kun äitinne tai isänne kaatoi saunapesun jälkeen ämpärillisen lämmintä vettä päällenne. Nyt minusta tuntui samalta, vain sillä erotuksella, että vettä se ei ainkaan ollut, mutta jotain kummaa, ihanaa ja lämmintä alkoi valua ylleni ylhäältäpäin ja aivan varpaisiin asti. Oli kuin olisin ... miten sen sanoisin: ”Täyttynyt Pyhällä Hengellä”, sillä samalla minun mieleeeni alkoi tulvia ...rauha ...siis  sanoinkuvaamaton rauhantunne, luottamus, taivaallinen ilo, tietämys ja tyyneys, ja tajusin, että rukoukseni oli sittenkin kuultu, ja että poikani paranee ja vieläpä täysin, ja että paraneminen alkaa jo tänään. Tästä olin takuuvarma. Ei epäilyksen häivääkään. Jokin ihmeellinen oli laskeutunut minun sisimpääni, jokin joka valaisee sieluani ja sydäntäni ja auttaa minua uskomaan ... jokin, joka antaa voimaa ja tietoa siitä, että taivaan Isä rakastaa, välittää, huolehtii ja haluaa antaa meille kaikkea hyvää. 

( Välihuomautus: Taannoin eräs minulle aiemmin tuntematon henkilö soitti minulle luettuaan tämä toditukseni, ja hän kertoi että: "Anne, sinä sait Pyhän Hengen voitelun ... täytyit Pyhällä Hengellä ... minäkin olen kokenut täysin samanlaisen kokemuksen, enkä vain yhden kerran vaan useita kertoja. Kun olen väsynyt, uupunut, epätoivoinen tai ahdistunut, rukoilen Pyhää Henkeä uudistamaan, elvyttämään  minua Hengessä, ja virvoittavin uudistus  tia sanoisinko "eheytys" on juuri tuo "voitelu" ... ja juuri niin kuin sanoi: päästä varpaisiin. On kuin lämmintä, virvoittavaa vettä, öljyä kaadettaisiin päälle ylhäältä  - ja minun mielestäni "Kirkkaudesta", Taivaan Isän jumallallisesta lähteestä. Tuollainenevoitelu saa aikaan ihmeitä, sillä totuus on, että jos rukoilemme kuin Jeeesus opetti: "Tapahtukoon sinun tahtosi niin maan päällä kuin Taivaassakin", niin myös kaikki sairaudet ja vaivat katoavat, sillä Taivaassa, Kirkkaudessa ei ole sairauksia. ... Sinä Anne taivuit viimein Isän tahtoon, ja siksi ihme tapahtui. Uskosi pelasti poikasi. Niinkuin sadapäällikön usko pelasti hänen palvelijansa kuoleman kielistä. Uskoit siihen mitä Jeesus opetti, ja siksi Jeesuksen Golgatalla vuodatetun veren ja Jeesuksen lupauksen voimalla rukouksesi kuultiin" ).

Tämä jumalallisen rauhan aistiminen järisytti minun tunteitani niin, että uni pakeni silmistäni kertaheitolla, ja tunsin kuinka toivo ja elämänvirta alkoi virrata sisälläni. Halusin nousta ylös ja julistaa koko maailmalle, että rukoukseni on kuultu, ja että taivas, enkelit, taivaan Isä, Jeesus ja kaikki on olemassa!  Olin niin iloinen, että olisin halunut hyppiä ja pomppia sängyssäni, mutta maltoin kuitenkin mieleni ja rauhotin itseni. Olihan varhainen aamu ja kaikki muut vielä nukkuivat. En olisi itse malttanut enää millään nukkua, ja olisi heti halunnut mennä sairaalaan, mutta odottelin kuitenkin sängyssäni kärsimättömänä n. tunnin verran, jotta kehtaisin nousta ylös ja mennä keittiöön kolutteleman ja laittamaan itselleni aamupalaa.

Kuuden aikaan nousin ylös, ja iloiten laitoin aamiaista, ja söin ensikertaa pitkään aikaan hyvällä ruokahalulla. Hiivin hiljaa ulos, ja lähdin aamuhämärässä kävelemään lyhyen matkan HYKS´in lasten syöpä- ja veritautiosastolle nr. 10.  

Syöpäosastolla lääkärit pyörittelivät ihmeissään päätään, kun näkivät ilmeeni, sillä en millään pystynyt salaamaan tunteitani. Olin niin toiveikas ja onnellinen. Lääkärit ja hoitajat luulivat aivan ilmeisesti, että nyt tuo naisparka on  murheen sokaisemana seonnut ihan lopullisesti. Edellisenä päivänä olivat lääkärit neuvoneet minua kutsumaan puolisoni paikalle, sillä on parempi kohdata surulliset ja ikävät asiat yhdessä kuin yksin, ja sitä paitsi, voi olla viimeinen kerta kun hän näkee poikansa hengissä. Aikaa ei siis olisi enää tuhlattavissa. Odottelin puolisoani tulevaksi aamukoneella Pohjanmaalta, ja riensin häntä ulko-ovelle vastaan ... iloisena ja toivekkaana. Mutta osastolla puolisoni vaipui epätoivoon keskusteltuaan lääkäreitten kanssa, ja hän yritti saada minuakin ymmärtämään, että enää on ehkä vain tunneista kyse. Poikamme voi menehtyä minä hetkenä tahansa. Sairauden ja komplikaatioitten heikentämä pieni keho ei kestäisi korkean kuumeen aiheuttamia kuumekramppeja. Siis sydän ei kestäisi, vaan poikamme menehtyisi lähitunteina.

Olin tajuttoman poikani vuoteen äärellä koko ajan. Silittelin ja puhelin hänelle ja kerroin, että Taivaan Isä on luvannut parantaa hänet, ja että hän paranisi aivan pian. Mieheni istui vierellä ja itki ja valitti, ja käsiki minua lopettamaan moiset höpinät. Hän oli selvästikin näreisään, kun en tajunnut tilanteen vakavuutta, vaan yhä elättelin toiveita jostain kumman ihemparantumisesta.

Mutta ihme tapahtui ja jo aamupäivällä. Poikani nousi kuoleman rajalta ylös istumaan ja sanoi, että: ”Mamma, minulla on nälkä”. Tätä ihmeparantumista eivät lääkärit osanneet selittää. He olivat ihmeissään, koska poikani kuume laski aivan silmissä. Poikani oli yhä letkuissa, ja hän pudotteli jääpusseja pois sängyltä ja ihmetteli, miksi meillä kaikilla on takit päällä. Hänellä oli kuume ollut niin lähellä 42 astetta, että ikkunat oli ollut pakko avata hyytävän kylmästä syysilmasta huolimatta,  ja jääpusseilla yritettiin vielä lisäksi alentaa kuumetta, koska veren valkuaisaine alkaa  42:ssa asteessa hyytymään ja siitä seuraa välitön kuolema. Poikani vatsan- ja suoliston toiminta oli myös rauhoitettu mahapumpulla, koska hänellä oli sisäisen verenvuodon vaara erittäin alahaisten verihiutalearvojen vuoksi, ja kolmea eri antibiottia meni suonistoon summa-mutikassa, sillä poikamme oli saanut kaksi eri verenmyrkytystä peräjälkeen. Punasoluja jouduttiin myös antamaan suonensisäisesti, koska luuydin oli niin täynnä syöpäsoluja, ettei se  pystynyt tuottamaan lainkaan uusia punasoluja, joita tarvittiin hapen kuljettamiseen.

Mieheni täytyi lähteä iltapäiväkoneella takaisin Pohjanmaalle, ja vielä lentokentältä hän soitti ja kysyi poikamme vointia, ja ilokseni pystyin kertomaan, että vaara on ohi, ja että poikamme paranee, ja nyt hänkin uskoi siihen

Hiljaa sydämessäni kiitin Taivaan Isää lapseni ihmeparantumisesta ja kätkin enkelin (valo-olennon tai ehkäpä jopa Jeesuksen) sanat sydämeeni, aivan kuten myös Maria teki seimen äärellä. Vain minä tiesin sillä hetkellä, että Taivaallisella Isällä oli sormensa pelissä. Ihme tapahtui, koska se oli Hänen tahtonsa.

...............

Päivitys toukokuussa 2013:

Tämä kultainen Rony- poikani voi edelleen hyvin. Hän on siis tä'ysin terve, ja rmiejan käynyt (jopa pitempi koulutus armeijassa 13 kk) ja hän on vahva ja urheilullinen. Rony on löytänyt elämänkumppanin ja on naimisissa suloisen ja vähintään yhtä kultaisen Fredrikan kanssa. Rony on todella lahjakas )priimus oppilas koko ajan) ja kuin enkeli itsekin, ja hän piskeli aluksi pari vuotta Otaniemssä (Aalto Yliopistossa bioinformatiteknolgiaa, aivotutkimusta ) ja sitten Helsingin yliopistossa lääkäriksi. Rony valmistui keväällä 2016. Heillä on pieni 1 v. tyrtär. Veronica.
..............
Päivitys 9.4. 2017

Rony ja Fredika saivat toisen tyttären tammikuun lopulla 2017. Heillä on nyt kaksi lasta Veronica (2 v.) ja parin kuukauden ikäinen Andrea. Rony valmistui Helsingin yliopistosta lääkriksi ennätyslyhyessä ajassa erinomaisin arvosanoin - Exellencia Laudatur, ja hän on nyt täissä Porvoon Keskussairaalassa. Rony on vielä hieman epävarma mihin lääketieteen alaan hän aikoo erikoistua. Yleis- ja lastenlääketiede, syöpätutkimus ja aivokirurgia kiinnostavat. 
...................

Kiitollisuudella

Anne Lindell 

………………..

******************************************

4. Usko parantaa … Markus 11:23

k

Ainoa mitä tarvitset parantuaksesi on usko siihen, että Taivaan Isä parantaa.

TV7 ohjelmassa, ”Yliluonnollista” on Sid Rothin vieraana David Yanez. Valtavia ihmeitä on tapahtunut, kun David rukoilee ... Jeesus parantaa, kuten Hän on luvannut, kuhnan vain uskomme parantumiseemme. Katso video tästä - - - > http://www.tv7.fi/vod/player/53183/

.............................

*************************************************

Kommentteja:

Aluksi 4 kommenttia Nr. 3 kirjoitukseeni: (Anne, oma kokenuksesni):

1. Anonyymi12. toukokuuta 2012 13.08

   Ihana tarina, se on rohkaisuksi ja toivoksi monelle! Siunausta elämäänne, ollaan valmiita Yasu' al-Masihin (Jeesus Messias arameaksi) takaisintuloon!

   
   
2. Anonyymi14. maaliskuuta 2013 16.54

   Kunnia Jumalalle...Hän voi muuttaa kaiken ja niinkuin tässäkin tapauksessa se ilmeni. Meillä on suuri Jumala, Israelin Pyhä, kuolematon ja iankaikkinen. On siunattua nahdä, miten Hän vastaa rukouksiin ja ilmestyy aina ajallaan. Kiitos Anne, että välitit kokemuksesi meille luettavaksi ... se siunasi, rohkaisi ja toi kiitollisen mielen....Siunaan sinua / koko perhettäsi
   Shalom terveisin Allan L. Mäntyniemi

   
   
3. Anne Lindell15. maaliskuuta 2013 6.47

   Kiitos Allan, silti olen tavannut itsensä uakovaiseksi luokkittelevia, jotka ovat sanoneet minulle suoraan, että eivät usko tuohon kertomukseen: "Oletko Anne varma, että se minkä kohtasit oli enkeli tai jopa itse Jeesus? Oletko varma, että poikasi ei parantunut sittenkin vain lääkkeitten ansisosta? Mistä tiedät, että kysessä oli ihmeparantuminen?"
   
   Hmmm ... nuo epäilijät ovat olleet ns. "tapakristittyjä", luterilaisia. Onko niin, että karismaattisissa kristityissä löytyy enemmän ..."uskovia".
   
   Siksi rohkaisenkin ihmisiä kertomaan vapaasti, pelotta ja häpeättä omista ihmeellisistä ja maalliselle mielelle yliluonnollisista tapahtumista ja kokemuksista, mutta Kristuksessa elävälle ne ovat täysin luonnollisia.

   
   
4. Anonyymi13. huhtikuuta 2013 23.09

   Itku tuli kun luin tuon tapahtuman, sillä minäkin olen nähnyt tuon valo olennon. Sanon valoa enkeliksi, koska sen lohduttava vaikutus oli jotain niin suurta ja se oli myös "vitsikäs" en oikein osaa kuvata niitä tunteita joita koin, mutta valo ei puhunut minulle mitään. Hän vain leijui katonrajassa ja siitä lähti lämmittäviä säteitä minua kohti ja kivut hävisivät, vuosi oli 1997 ja olin tuolloin ollut juuri syöpäleikkauksessa. Näin tuon valon vielä toisenkin kerran samana päivänä. Kerroin monille, myös lääkärille, tapahtumasta, mutta minusta tuntuu että luulivat minun olleen niin lääkkeissä, että näin näkyjä. Olen montakertaa rukoillut, että saisin vielä kohdata tuon valon, niin ihmeellinen ja vaikuttava hän oli. Minä olen niin sanottu "tapa kristitty luterilainen".
   ....................................................................................................